Joulu on ihanaa ja rauhallista yhdessäolon aikaa, jolloin nautitaan olosta ja keskitytään niihin tärkeimpiin. Monelle se kuitenkin näyttäytyy syömiseen liittyvänä miinakenttänä, jossa pyhäpäivät etenevät vuoroin kompastuskiviä väistellen ja itseään syömisisistä moittien. Kun ei syödä, on ruoka ja kuitenkin jatkuvasti mielessä. On sanomattakin selvää, että ruoka ja syöminen kuuluu jouluun niin hyvässä kuin pahassa, mutta miten on mahdollista selviytyä joulun ajasta ilman huonoa omaatuntoa tai itsemoitetta kaikesta syödystä suklaasta johtuen?

Jouluun liittyy voimakas tunnelataus. Ruoka ei ole vain ravintoa, vaan se on täynnä muistoja, perheen perinteitä ja sosiaalisia odotuksia. Perinteiset herkut, kuten rosolli, kinkku, tortut ja tietenkin se suklaa, herättävät meissä vahvoja tunteita ja muistoja lapsuudesta. Tämä tunneside ruokaan voi saada meidät syömään paljon enemmän kuin tavallisesti. Toisaalta ruualla on perinteisesti osoitettu rakkautta ja tarjottaessa ruokaa läheisille, liittyy tilanteeseen helposti sellaisiakin tunteita, jotka eivät ruokailutilanteeseen kuuluisi, kiitollisuuden ja kiittämättömyyden tunteita, väsymystä ja suuria odotuksia jouluun liittyen, vanhoja hyviä ja myös ei niin hyviä muistoja. Kaikki tämä tunnelataus voi aikaansaada sen, että syöminen ja ruuan tarjoaminen ei palvele enää sen alkuperäistä tarkoitusta vaan saattaa saada aikaan jopa riidan. ”Miksi et ottanut lisää?”, ”Eikö ruoka maistu?”, ”Oletko alkanut nirsoilemaan?”, ”Etköhän sinä ole jo riittävästi suklaata elämäsi aikana syönyt?” ovat kysymyksiä ja lausahduksia, jotka olen kuullut asiakkaitteni suusta vastaanotolla. Lausahduksia, jotka ovat saaneet heidät tolaltaan. Asia, jota viimeiseksi joulupöydässä kaipaisi. 

Sosiaalinen paine ruokailutilanteessa voi luoda tilanteen, jossa on hankala kieltäytyä tarjotusta ruuasta. Syödään toisen mieliksi ja osoittaakseen kiitollisuutta nähdyn vaivan vuoksi. Muista kuitenkin, että sinun syöminen ei kuulu kenellekään, eikä toisaalta toisten syöminen kuulu sinulle. Sinä itse saat päättää kuinka paljon tai vähän ruokaa syöt. Mikäli tilanne on hankala ja tietää, että ruuan tarjoaja tulee loukkaantumaan siitä, että et otakaan ruokaa lisää, saa tällaisissa tilanteissa käyttää valkoisen valheen korttia. ”Tuntuu että närästää, joten on parempi etten ota lisää vaikka ruoka herkullista onkin”.  Toki on aina parempi olla rehellinen ja sanoa suoraan vaikka; ”Olipa hyvää, mutta nyt on vatsa täynnä, kiitos!”. Totuus useimmiten kuitenkin on se, että me helposti kuvittelemme että toiset ihmiset seuraavat sitä mitä ja kuinka paljon syömme, mutta todellisuudessa jokainen ihminen keskittyy pääsääntöisesti vain omaan napaansa. Voit siis huoletta syödä sillä tyylillä kuin itse haluat, eikä kukaan kiinnitä siihen mitään huomiota. 

Tunnesyöminen usein vahvistuu juuri joulun alla. Joulu herättää usein tunteita ja niiden kallistuessa negatiivisen puolelle, on syöminen helppo ja nopea tapa heikentää ikäviä tunteita. Tapa ei ole kovinkaan hyvä, mutta on täysin inhimillistä että siihen helposti tarttuu. Jos et normaalisti kärsi tunnesyömisestä, mutta joulu jostain syystä tavan laukaisee, ole huoleti. Muutaman päivän epänormaali syöminen ei riko kokonaisuuttaa tai hetkauta syöminen tasapainoa mihinkään suuntaan. Mikäli tunnesyöminen on asia, joka seuraa arjessa mukana ympäri vuoden, on asialle hyvä tehdä jotain. Apua on kyllä saatavilla. 

Joulu voi herättää myös suuria vapauden tunteita liittyen syömiseen. Voi tulla olo, että joulu on vuoden ainoa hetki, kun ”saa” syödä ilman minkäänlaista syyllisyyden tunnetta. Mikäli normaaliarjessa noudata hyvin tiukkaa ruokavaliota, jossa on paljon sääntöjä ja rajoituksia, voi juhlapyhät helposti aikaansaada sen, että mopo lähtee syömisen kanssa käsistä. Syömistä ilman syyllisyyden tunnetta tulisi olla ympäri vuoden, ei vain jouluna eikä lupaa syömiseen tulisi asettaa ulkopuolelta, vaan se tulisi olla luonnollinen osa kaikkea syömistä. 

No mitä tälle kaikelle on sitten mahdollista tehdä? Ensimmäiseksi on tärkeää asettaa itselleen ruokarauha. Ei ole olemassa epäterveellistä tai terveellistä ruokaa, on vain ruokaa joka vaikuttaa meidän kehoon ja mieleen eri tavoin. Tärkeää on pitää tasapainosta kiinni ja sallia itselleen kaikki aina tilanteen mukaan. Tämä tarkoittaa sitä, että jos esimerkiksi tiedät, että rasvainen ruoka ennen nukkumaan menoa valvottaa, on hyvä syödä iltaisin kevyemmin. Rasvaisempaa ruokaa voi sitten syödä jonain muuna vuorokauden aikana. Tai jos todella tekee rasvaista ruokaa mieli ennen nukkumaan menoa, syö sitä sitten määrällisesti vähemmän niin ettei se pääse vaikuttamaan yöuniin. Eli mikään ei ole kiellettyä, mutta kohtuutta ja arkijärkeä kannattaa harjoittaa. 

Kuuntele kehosi kylläisyys- ja nälkäsignaaleja. Kun on nälkä, syö! Älä jää odottelemaan muutaman tunnin päästä siintävää jouluateriaa vaan syö välipala. Nälkää ei koskaan kannata pantata, sillä se ilmoittaa olemassaolostaan hyvästä syystä. Se on yksi tärkeimpiä signaaleja hyvinvointiamme tukemaan. Toisaalta kun tunnet itsesi kylläiseksi, lopeta syöminen vaikka lautasella olisikin vielä ruokaa. Kylläisyyden tunteesta ja sen tunnistamisesta tulen kirjoittamaan vielä oman blogikirjoituksen.

Syö rauhassa ja nauti. Syö hitaasti kaikkia aisteja hyväksi käyttäen ja hidasta tahtia. Hyvä konsti on se, että älä vie suuhun uutta ruokaa ennen kuin edellinen suupala on pureskeltu hyvin ja nielaistu niin, että se varmasti on mennyt jo mahaan saakka. Näin keho saa riittävästi aikaa arvioida, mikä määrä ruokaa on sopivasti juuri siihen hetkeen. Jos tulee vahingossa syötyä liikaa ja olo on tukala, se ei maailmaa kaada. Se ei toisaalta myöskään tarkoita sitä, että nyt on joulu tai koko viikko pilalla eikä mitään ole enää tehtävissä. Muista edetä ateria kerrallaan parhaalla mahdollisella tavalla, itseäsi armollisesti kuunnellen. 

Muista fyysinen tekeminen myös joulun aikaan. Se ovi olla kävelyä, lumen luontia, venyttelyä tai ihan mitä tahansa tekemistä, jossa lihakset pääsevät edes hieman aktiiviseksi. Älä ota paineita liikkumisesta, mutta harvoin pienen ulkoilun jälkeen on huonompi olo kuin ennen ulkoilua. Fyysinen liikahtaminen on myös paras mielenterveysteko. 

Tärkeintä kuitenkin kaikessa on olla itseään kohtaan armollinen. Tee miellyttäviä asioita, jotka eivät liity ruokaan tai syömiseen millään lailla ja muista keskittyä itsellesi tärkeisiin asioihin. Muista myös lepo. Joulu on monelle hyvin stressaavaa aikaa ja vaikka lihakset eivät siitä niin väsyisikään, on tärkeää antaa tilaa myös henkiselle palautumiselle. Kuuntele miellyttävää musiikkia, lue lehtiä tai kirjaa tai tee käsitöitä. Mitä tahansa, mikä sinulle itsellesi on miellyttävää ja tärkeää. 

Ihanaa joulun odotuksen aikaa!

Haluatko kuulla lisää syömisen taidoista?

Liity postituslistalleni ja lähetän sinulle tietoa ja harjoituksia siitä, kuinka voit kehittää omia syömisen taitojasi. En spämmää, vaan postia saat keskimäärin pari kertaa kuukaudessa ja mikäli et halua enää vastaanottaa postia minulta, voit poistua milloin tahansa postituslistalta.
Tervetuloa tutustumaan omaan syömiseesi!